Djibouti

Bab el-Mandeb-salmen varrella pieni Djiboutin afrikkalainen kansakunta toimii yhdyskäytävänä Suezin kanavalle, joka on yksi maailman vilkkaimmista laivareiteistä. 

Satama on talouden elinehto, joka on suurin tulonlähde ja työllisyys tällä muulla tavoin karuvaltiossa.

Djiboutin läheisyys Afrikan ja Lähi-idän rauhallisiin alueisiin ja sen suhteelliseen vakauteen ovat tehneet siitä arvostetun sijainnin ulkomaisille sotilastukikoille ja varmistaneet tasaisen ulkomaisen avun.

Entinen siirtomaavalta Ranska ylläpitää huomattavaa sotilaallista läsnäoloa ja maa myös isännöi Amerikan suurinta sotilastukikohtaa Afrikassa.

FAKTA

Djiboutin tasavalta
Pääkaupunki: Djibouti
Väestö 942 000

Alue 23 200 neliökilometriä (8 950 neliömetriä)

Kielet Ranska, Arabia, Somali, Afar

Uskonto Islam

Elinajanodote 61 vuotta (miehet), 64 vuotta (naiset)

Valuutta Djiboutin frangi

YK, Maailmanpankki

JOHTAJA

Puheenjohtaja: Ismail Omar Guelleh

Ismail Omar Guelleh tuli valtaan vaaleissa vuonna 1999 ja onnistui Hassan Gouled Aptidonilla, joka johti maata kahden vuosikymmenen ajan itsenäistymisestä lähtien.

Hänen uudelleenvalintaan presidentiksi vuonna 2005 pidettiin jonkin verran muodollisuutena, kun oppositiota vaalien boikotointi.

Hän vahvisti edelleen valtaansa, kun muutos perustuslakiin vuonna 2010 antoi hänelle mahdollisuuden kestää kolmannen toimikauden. Vuoden 2011 presidentinvaalit vastustivat jälleen oppositiota.

Ilman vahvaa haastajaa, Guelleh voitti neljännen toimikauden huhtikuussa 2016 presidentinvaaleissa.

Syntynyt Etiopiassa vuonna 1947, Guelleh, kuten hänen edeltäjänsä, kuuluu Mamassaniin Issa-alaryhmään. Hänen perheensä muutti Djiboutiin vuonna 1960 ja kahdeksan vuotta myöhemmin hän liittyi tiedustelupalveluihin, nousemalla riveistä valtion turvallisuusjohtajaksi vuonna 1977.

AIKATAULU

Joitakin tärkeitä päivämääriä Djiboutin historiassa:

825 – Somalian ja Afarin etniset ryhmät tulevat ensimmäisinä afrikkalaisiksi omaksumaan islamin alueen.

1862 – Ranska saa jalansijaa alueella hankkimalla Obockin kauppasatamaan.

1888 – Somalilandin ranskalainen siirtomaa perustettiin.

1894 – Djibouti tulee Ranskan Somalilandin pääkaupunki.

1946 – Djiboutista tulee Ranskan merentakaainen alue.

1967 – Kansanäänestys – Ranskalainen Somaliland äänestää edelleen Ranskan merentakaiselle alueelle, jonka nimi on Ranskan alue Afars ja Issas.

1977 – Itsenäisyys Ranskasta, nimeltään Djiboutin tasavalta.

1991-2000 – Sisällissota: päättyy Afarin kapinallisten ja Somalian Issa-hallitseman hallituksen välisellä vallanjakosopimuksella.

2003 – Ensimmäiset ilmaiset monipuolueiden presidentinvaalit.

2010 – Perustuslaki muutetaan siten, että presidentti Omar Guelleh voi toimia kolmannen kerran.