Kamerun

Kamerun, joka asuu yli 200 eri kieliryhmää, tunnetaan nimellä “Afrikka pienoiskoossa” sen monimuotoisuuden vuoksi.

Keski-Afrikan maalla on yksi mantereen korkeimmista lukutaitoista. Sen edistystä haittaa kuitenkin jatkuvat korruption ongelmat.

Vuonna 1961 syntynyt kahden entisen siirtokunnan yhdentyminen, yksi brittiläinen ja yksi ranskalainen, Kamerunin moderni valtio on myös kamppaillut löytämään rauhaa ja yhtenäisyyttä.

Sisäisesti on jännitteitä kahden pääasiassa englanninkielisen eteläisen provinssin yli. Secessionistiliike, Etelä-Kamerunin kansallinen neuvosto (SCNC), syntyi 1990-luvulla ja on kielletty.

Viime aikoina lähinnä muslimi pitkälle pohjoiseen on vedetty Boko Haramin alueelliseen islamistiseen kapinallisuuteen.

FAKTA

Kamerunin tasavalta
Pääkaupunki: Yaounde
Väestö 23,5 miljoonaa

Alue 475,442 km2 (183 566 km)

Kielet Ranska, Englanti, Bantu, Semi-Bantu ja Sudanin ryhmät

Suurimmat uskonnot Kristinusko, islam, alkuperäiskansat

Eliniän odotus 56 vuotta (miehet), 59 vuotta (naiset)

Valuutan CFA (Communaute Financiere Africaine) frangi

YK, Maailmanpankki

JOHTAJA

Presidentti: Paul Biya

Voimassa vuodesta 1982 lähtien Paul Biya nähdään Afrikan yhtenäisimpänä johtajana.

Kamerunin parlamentti huhtikuussa 2008 hyväksyi perustuslain kiistanalaisen muutoksen, joka mahdollisti presidentti Paul Biyan toimimaan kolmannella toimikaudella vuonna 2011.

Veteraanipoliitikko voitti lokakuussa 2011 pidetyssä vaalissa uuden seitsemän vuoden toimikauden äänestyksessä, jonka kansainväliset tarkkailijat sanoivat aiheuttaneen sääntöjenvastaisuuksia. Myös opposition ja kansalaisyhteiskunnan liikkeet ovat hylänneet Kamerunin.

Hänen puolueensa, Kamerunin kansan demokraattinen liitto (RDPC) on voittanut maanjäristyksen enemmistöä kaikissa lainsäädäntövalinnoissa vuodesta 1992 lähtien.

Syntynyt vuonna 1933, Paul Biya koulutettiin Kamerunissa ja Ranskassa, missä hän opiskeli lain Sorbonnessa.

Ennen presidenttipuheenvuoroa Biya käytti koko poliittista uraansa presidentti Ahmadou Ahidjun palveluksessa, pääministerinä vuonna 1975.

Vuonna 1983 hän syytti Ahidjoa järjestämään vallankaappaus häntä vastaan, pakottamalla entisen presidentin pakenemaan maan.

AIKATAULU

Joitakin tärkeitä päivämääriä Kamerunin historiassa:

1520 – Portugali perusti sokeriviljelmiä ja aloitti orjakaupan Kamerunissa, jota Alankomaat on ottanut 1600-luvulla.

1884 – Kamerunista tulee Kamerunin saksalainen siirtomaa. Pihlaja laajenee vuonna 1911 Fezin sopimuksella, kun ranskalaiset luovuttavat Neukamerunille, Kamerunin itäpuolelle ja eteläpuolelle.

1916 – Britannian ja Ranskan joukot pakottavat saksalaiset lähtemään Kamerunista. Neukamerun erotetaan jälleen Kamerunista. Kolme vuotta myöhemmin Kamerun on jaettu Lontoon julistuksen alla – 80 prosenttia ranskalaisille ja 20 prosenttia brittiläisille.

1958 – Ranskalainen Kamerun myönsi itsehallinnon Ahmadou Ahidjolle pääministerinä. Maa tulee itsenäiseksi kaksi vuotta myöhemmin, ja Ahidjo tulee presidentiksi.

1961 – Yhdistyneiden Kansakuntien järjestämän kansanäänestyksen jälkeen (British) Etelä-Kamerunit liittyivät Kamerunin tasavaltaan Kamerunin liittotasavallaksi, kun taas Pohjois-Kamerunista tuli Nigeria. Laajamittainen kapina marsin maan ensimmäiset itsenäisyysvuodet, kunnes se asetettiin alas vuonna 1963 Ranskan voimien avulla.

1982 – Pääministeri Paul Biya onnistuu jättämään Ahidjoon vain pakenemaan maan seuraavana vuonna sen jälkeen, kun Biya syyttää häntä vallitsevan vallankaappauksen. Biya valitaan presidentiksi vuonna 1984 ja muuttaa maan nimen Kamerunin tasavallalle.

1998 – Kamerun luokitellaan maailman korruptoituneimmaksi maaksi yritysvalvonnalla Transparency International.

2006 – Nigeria suostuu peruuttamaan joukkonsa Bakassi-niemeltä ratkaisemaan pitkän aikavälin rajakysymyksensä Kamerunin kanssa, jolle myönnetään niemimaa vuoden 2002 kansainvälisessä tuomioistuimessa.

2015 – Tšad lupaa Kamerunille sotilaallista tukea Boko Haramia vastaan. Kamerunissa oli vuonna 2014 jihadistiryhmän hyökkäyksiä, ja hallitus käytti noin 1.000 sotilasta Pohjois-Nigerian rajalle torjuakseen militanttien nousevien hyökkäysten ja sieppausten uhan.